Välikannuksen metsästysseura ry:n

 

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ

 

 

YLEISTÄ

 

1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

 

2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

 

KAATOLUVAT

 

1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta.

 

2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat, metsästyksen johtaja ja vuosikokouksen tehtävään nimeämät jäsenet.

 

OSALLISTUMISOIKEUS JA PORUKAN MUODOSTAMINEN

 

1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat seuran jäsenet, kannattajajäsenet ja vuosikortin omaavat.

 

2. Hirviporukka muodostetaan seuran hirvikokouksessa ja siihen liittyminen tapahtuu kokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle.

 

3. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.

 

4. Hirviporukkaan liittyessä tulee maksaa liittymismaksu.

 

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

 

1. Porukan hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain hirvikokous.

 

2. Metsästyksen johtajan tehtävät on määrätty metsästysasetuksen 23 §:ssä:

   ”Hirvieläinten metsästyksen johtajan tulee:

1) suunnitella metsästys niin, että pyyntiluvan ehdot ja metsästystä koskevat säännökset otetaan asianmukaisesti huomioon;

2) tarkistaa, että ampujina metsästykseen osallistuvilla on lupatodistus ampuma-aseen hallussa pitämiseen, voimassa oleva metsästyskortti ja 21 §:ssä tarkoitettu ampumakoe;

3) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset turvallisuustoimenpiteistä metsästyksen aikana;

4) seuruemetsästyksessä henkilökohtaisesti valvoa ja muussa metsästyksessä muutoin huolehtia, että turvallisuusmääräyksiä ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan; sekä

5) valvoa, ettei metsästykseen osallistu henkilöitä, joilla ei ole siihen oikeutta.

   Metsästyksen johtajasta ja varajohtajasta on pyyntiluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle.”

 

   Metsästykseen osallistuva henkilö on velvollinen noudattamaan metsästyksenjohtajan antamia määräyksiä.

   Metsästyksen johtajan toimikausi alkaa hirvikokouksessa tapahtuvasta valinnasta ja jatkuu seuraavaan kokoukseen saakka.

 

3. Hirviporukan muut toimihenkilöt (esim. tilastojen pitäjät) porukka valitsee keskuudestaan.

 

4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja seuran omaa arkistointia varten.

 

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

 

1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään hirvikokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille porukan jäsenille.

 

2. Yleisiä porukan metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la – su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.

 

3. Metsästys voi tapahtua koirien avulla, ajometsästyksenä tai vahtimalla. Kaikissa tavoissa noudatetaan tiukasti turvallisuusohjeita.

*Ensimmäistä kertaa jahtiin osallistuville annetaan tarpeellinen määrä ohjausta porukan tapojen oppimiseksi.

*Passipaikat jaetaan arpomalla.

*Passipaikalle tultua on varmistettava lähimpien passimiesten sijainti, otettava yhteys kädellä vinkkaamalla tai radiolla ja varmistettava, että myös kaveri tietää sinun sijaintisi.

*Ase ladataan vasta passipaikalla ja patruuna poistetaan passista lähdettäessä.

*Radiota käytetään pyyntiin liittyvään tiedottamiseen.

 

3.1. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sopivat koiranohjaajat metsästyksenjohtajan kanssa pyyntialueen edellyttämällä tavalla.

 

3.2. Koulutettavien koirien osalta koiramies voi metsästää yksin tai yhden ampujan kanssa. Ensimmäisen kaadon osalta voidaan poiketa metsästyksenjohtajan luvalla muuta pyyntiä koskevista ohjeista hirven ikään ja sukupuoleen nähden.

 

3.3. Seisontahaukulle menee koiranohjaaja tai hänen suostumuksellaan ja ohjaamana yksi passimies.

 

  3.4. Ajometsästyksessä ajovuorot ratkaistaan arpomalla. Isoimmat numerot ajavat.      *Liikuntaesteet ja muut henkilökohtaiset seikat huomioidaan.

 

3.5. Vahtimismetsästystä voidaan suorittaa pelloilla metsästyksenjohtajan määräyksiä noudattaen.

 

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

 

1. Hirviporukan jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirvikokouksessa.

*Porukan jäsenet ovat velvollisia osallistumaan metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

 

2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, lahtiliiterin ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, ampumalavojen valmistus, passipaikkojen raivaus ja peijaiset valmisteluineen.

 

3. Vapaapäivän syyksi yleisistä metsästyspäivistä voidaan hyväksyä työ, sairaus, koulutus, perhetilaisuus, matka tai muu asiallinen syy.

 

AMPUMATAITO JA SAALIINKÄSITTELY

 

1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.

 

2. Ampumataidon ylläpitämiseksi jokaisen on ammuttava vuosittain 200 pistettä hirviradalla liikkuvaan kuvioon ja mahdollisuuksien mukaan osallistuttava kerran porukan järjestämiin hirvenkävelykisoihin.

*Terveydellisistä syistä tähän voidaan myöntää lievennyksiä.

 

3. Jokainen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

*Ampuja vastaa kaatamansa hirven nylkemisestä ja saaliin käsittelystä.

*Porukan perinteitä kunnioittava ampuja tarjoaa suolistamiseen ja saaliin vetämiseen osallistuville kaatoryypyt.

 

HAAVOITTAMISTILANNE

 

1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.

 

2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

* ilmoittaa tilanteesta metsästyksenjohtajalle

* merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

* merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä.

 

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähtemisestä on aina ilmoitettava naapuripasseille.

 

KAATAJAMÄÄRITYS

 

*Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisen tappavan osuman.

*Kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

*Kaatajiksi voidaan nimetä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

 

SAALIIN JAKO

 

*Kaadetun hirven nahka ja pää mahdollisine sarvineen kuuluvat ampujalle.

*Hirven sisäelimet jaetaan ampujan ja nylkemiseen osallistuneiden kesken.

*Lihanjako tapahtuu porukan täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan tai jaetaan muuten sattumanvaraisesti.

*Maanomistajille jaetaan osuus kaadetuista hirvistä porukan päättämällä tavalla.

 

METSÄSTYSVIERAAT

 

*Porukka voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita.

*Vieraiden jahtijärjestelyistä, isännyydestä, sääntöihin perehdyttämisestä ja mahdollisesta saalisosuudesta päättävät metsästyksenjohtajat.

*Vierailta perittävistä maksuista päättää hirvikokous muistaen vieraanvaraisuuden arvon.

 

KUSTANNUKSET

 

*Hirviporukan kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.

*Hirviporukan kulujen yhteismäärä jaetaan tasan porukan jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.

 

RIKKOMUSSEURAAMUKSET

 

*Porukan jäsenelle voidaan määrätä seuraamuksia, jos hän toimii näiden sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti, ei noudata metsästyksenjohtajan ohjeita, käyttäytyy sopimattomasti metsästyksen aikana muita henkilöitä kohtaan tai on pyyntiä häiritsevällä tavalla alkoholin vaikutuksen alaisena.

*Seuraamuksena voi olla toiminta jahdissa aseettomana, porukasta erottaminen joko määräajaksi tai kokonaan tai muu kohtuullinen seuraamus.

*Määräysten rikkomisen ja seuraamuksen käsittelevät metsästyksenjohtajat yhdessä paitsi porukasta kokonaan erottamisesta päättää porukan kokous.

 

PÄÄTÖSTEN TEKO

 

*Hirvikokouksen lisäksi porukka voi tehdä päätöksiä nuotiokokouksissa, joissa vähintään puolet porukkaan kuuluvista on läsnä.

*Päätökset tapahtuvat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mutta erottamisessa tarvitaan 2/3 annetuista äänistä.

*Porukan päätöksestä voi valittaa metsästysseuran johtokunnalle.

 

 

Hirviporukan säännöt on vahvistettu metsästysseuran kesäkokouksessa___31/_7 2013.

 

Laati: Mauno Mäki-Petäjä 24.2.-29.6.2013