Keski-Pohjanmaalla, Kannuksessa toimiva Välikannuksen metsästysseura on perustettu vuonna 1960. Jäseniä seurassa on nykyisin hieman yli sata. Metsästysalueen muodostaa Lestijoen molemmin puolin sijaitseva reilu 5000 hehtaarin kaistale. Vireä seura järjestää säännöllisesti toimintaa niin metsästykseen kuin riistanhoitoonkin liittyen. Kesäisin tulevaan jahtikauteen valmistaudutaan yhteisillä ammuntaharjoituksilla sekä järjestetään muutama ampumakilpailukin kiertopalkintoineen. Talvisin seura järjestää yhteisiä kauriin- ja ketunpyyntitapahtumia sekä perinteeksi muodostuneita hirvenhiihtoja (tosin nykyisellään kävellen), joissa metsästäjän ammuntataito, arviointikyky ja fyysinen kunto joutuvat koetukselle. Vuonna 2003 seuran hirvimiehet rakensivat itselleen uuden lahtiliiterin, joka nimettiin Sarvimäeksi. Nimi viittaa sopivasti rakennukseen liittyvään harrastukseen ja tiettävästi myös paikan historialliseen nimeen?! Tämä nykyaikainen kylmälaittein varustettu rakennus käsittää lihankäsittely- ja riiputustilojen lisäksi myös kokoustilat asianmukaisine saniteettitiloineen. Uudet käsittelytilat, kylmälaitteet sekä juokseva vesi ovatkin parantaneet oleellisesti metsämiesten kotiin viemän lihan laatua.Talkoovoimin tehdyt luontopolku ja riistapolku ovat todella kokemisen arvoisia. Polkujen eräs hienous piilee siinä, että ne risteävät juuri sopivasti Pirttijärven laavulla. Voit vaihtoehtoisesti jatkaa matkaasi riistapolkua tai luontopolkua myöten. Mikäli haluat hieman levähtää, voi laavun nuotiolla paistaa makkarat tai keittää vaikkapa kunnon nokipannukahvit. Laavun yhteydessä on myös museona toimiva lato, jonka sisältämä esineistö kertoo entisaikojen pyyntikulttuurista. Paikan vaikuttavin rakennelma on komea lintutorni, jonne uskaltautuminen palkitsee retkeilijän hienoine näköaloineen. Molemmat polut myös alkavat samasta paikasta, joten lopullisen valinnan voi tehdä vasta paikanpäällä. Riistapolulta löytyy kaikkiaan 12 rastipaikkaa. Joka rastilla on esitetty kysymys. Tässä eräs kysymys retkeilijöille: ”Tiedätkö kummalla on painoonsa nähden suurempi tuhkapussi, nokikanalla vai nokikolarilla? ”. Kevyt huumori piristää mieltä entisestään kauniin ja rauhallisen luonnon lisäksi.
Seuran muita projekteja ovat olleet mm. kolmen lintujärven vesittäminen (Pirttijärvi, Pahikainen ja Vähänveenjärvi). Ajan myötä soistuneisiin järviin kaivettiin talvisin vuosien 1987 – 1994 aikana kilometreittäin kanavia. Järvet ovat myös ympäriinsä pengerretyt ja näin vesi on saatu nousemaan. Elinolosuhteiden parantumisen myötä lukuisat vesilintulajit ovatkin ottaneet järvet taas omakseen. Lintumäärien runsastumisen myötä myös alueen retkeilijä- ja metsästäjämäärät ovat niin ikään kasvaneet. Pirttijärvellä, lintutornin yhteydessä olevalla laavulla on vieraskirjan mukaan käynyt jo yli 10 000 vierailijaa nauttimassa luonnon kauneudesta, kesäisin patikoiden ja talvisin hiihtäen.
(Tekstissä poimintoja VMS:n aikaisemmilta kotisivuilta / Marko Ilola)
Linkki seuran 60-vuotishistoriikkiin, laatinut 2022 Mauno Mäki-Petäjä.
Yllä pirttijärven laavu ja yllä oikealla lahtiliiteri Sarvimäki